Yhdistys
Museokahvila
Kokoelmat yms.
Nautintoaineet
Muut elintarvikkeet
Sekatavarat
Kahvi, tee yms. · Makeiset · Mausteet ja tupakka

KAHVI, TEE yms.

 

 

Kokoelmiemme laajimpiin aiheisiin ja parhaimmistoon kuuluu ehdottomasti kahviaihe (noin 111 kahvi-+ 40 vastike- ja sikuripaahtimoa = 151 Suomessa).

 

Kokoelmamme käsittää noin 4000 kahvipakkausta, lukuisia paahtimia, myllyjä ja pannuja. Lisäksi on runsas määrä erilaista muuta aiheeseen kuuluvaa esineistöä, pannuja, kuppeja, hinnastoa, pienpainatteita, julisteita ym. mainosmateriaalia.

 

Kahvipannuja, - keittimiä, kuppeja, -säilytysastioita, -myssyjä, -laareja, -mittoja -keittimiä, -suodattimia, -keräilykirjoja kortteineen,  kaadinta, -termoksia, -säkkejä, -prännäreitä ja -myllyjä. Lisäksi on iso määrä erikseen pienpainatteita ja aiheeseen liittyvää kuva ym. kirjallista tutkimusmateriaalia, kahviaiheisia tulitikkuaskeja ja päällisiä yms.)

 

 

Eräs kokoelmiemme harvinaisempiin kahvinpaahtimiin kuuluu tämä hiilipaahdin 1800-luvulta. Tällaisella paahtimilla esim. kauppias saattoi paahtaa puodin piharappusilla päivän kahvitarpeen vaativille asiakkaille. Kahvi ostettiin pääasiassa säilyvyys syistä paahtamattomana ennen teollista paahtamista (PAULIG aloitti ensimmäisenä teollisen paahtamisen Suomessa 1904).

 

 

Kahvihistoriaa


Turku historiallisena kauppa- ja teollisuuspaikkakuntana sopii mielestämme myös hyvin alan erikoismuseon paikkakunnaksi, koska esim. kahvi levisi Suomeen Turusta ylhäisön kautta 1720 -luvulla. Olihan Turku tuolloin Suomen pääkaupunki. Laivat toivat Suomeen mm. kahvia yleensä Turun kautta myös myöhemmin, koska tämä oli merkittävä satamakaupunki. Mainittakoon kahvilaiva Herakles, joka toi Suomeen ensimmäisen varsinaisen kahvierän 1946 sotien jälkeen. Tapahtuma oli aikansa valtakunnallinen mediatapahtuma. Vastassa oli kolme ministeriä, kahviyhtiöiden johdot ja puoli Turkua. Harva tietää, että Turku on ollut Suomen toiseksi suurin paahtimokaupunki ja Turussa on toiminutkin noin 20 kahvinpaahtimoa ja kahvin pakkaajaa.
Pitkä, pimeä ja kylmä vuodenaika on edesauttanut kahvinkulutusta ja kansamme on jo kauan ollut maailman johtavia kahvinkulutusmaita. Eiköhän Suomeen mahdu yleisten nautintoaineen perinteitä ja historiaa vaaliva museo, kun tupakastakin on jo useampia. Ainoa tällä hetkellä Suomessa oleva varsinainen suurempi kahvimuseo on Pauligin suurelle yleisölle suljettu museo.  Kokoelmamme ovat kuitenkin laajemmat ja voidaan puhua kohdallamme Suomen laajimmasta vuoden ympäri toimivasta suurelle yleisölle tarkoitetusta kahvinäyttelystä (museosta).

 

Turkulaisia kahvinpaahtimoita.
 
           
1. Maamiesten Kauppa perustettiin vuonna 1891 Uudessakaupungissa, josta se muutti Turkuun vuonna 1892. Paahtimo toimi Turussa 1928-1968. Kahvipaahtimo ja Kauppa fuusioitui Maamiesten Kauppaan 1960 –luvun lopussa. Vuonna 1970 Maamiesten kaupan osakekanta siirtyi Wihuri Oy:lle ja yritys fuusioitiin Wihuri-yhtymään 1976.Yrityksen toimintaan kuului siirtomaatavaran myynti. Turussa sijaitsi useita Sampo-myymälöitä ja Turun Kauppahallissa toimi kaksi kahvimyymälää kauppias Rudolf Gardbergin (mm. Makeistehdas Hellaksen perustajia) nimellä. Nämä kuuluivat Maamiesten kaupan omistukseen ainakin 1950-1960-luvulla. Myös Rauhan- ja Humalistonkadun kulmassa sijaitsi yrityksen kauppaliike. Konttori sijaitsi torilla Kauppiaskatu 11:ssa apteekin kulmassa. Paahtimo toimi konttorin takapihalla, maustepakkaamo ja varasto puolestaan Puutarhakatu 57:ssä  (nykyisen Ifin kohdalla). Maamiesten taloon konttorin yläpuolelle oli sijoitettu suuri Makukahvia-valomainos. Eräs herra muistelee lapsuuttaan 1940 –luvun lopulla, jolloin kahvi oli säännöstelyn alaisena. .”Asuimme Maamiestenkaupan talossa torin laidalla ja aina kahvierän saapuessa taloomme, sen kävi kirjaamassa autolla paikalle tuotu poliisi ja se oli lapsen mielestä jännää”. Maamiesten Kauppa Oy:n Helsingin varasto sijaitsi 1930-luvun alussa Uudenmaankatu 44:ssä.6.

2. Oy A. M. Fredriksson Ab  toimi Turussa vuosina 1888-1978 (konkurssi). Paahtimotoimintaa yritys harjoitti 1930-1950 -luvun loppu. Fredriksson on todennäköisesti aloittanut paahtamisen G. A. Mannisen tiloissa (myöhemmin Turun Kahvi kauppa ja Paahtimo) heidän muutettua Läntiselle Pitkälle kadulle. Fredrikssonin tukkuliike sijaitsi Puutorinkulmassa Brahenkadun ja Maariankadun risteyksessä (Maariankatu 1) ja varasto Puolalankatu 1:ssä (Brahen Kellarin takana pihalla).


3. Kahvipaahtimo ja Kauppa Oy:n paahtimo toimi vuosina 1908-1969, minkä jälkeen yhtiö muuttui Automaatti Kauppa Oy:ksi toiminnan jatkuessa sen nimisenä vielä jonkin aikaa. Paahtimon osoite oli aluksi Rauhankatu 5, sitten  Linnankatu 8, jossa paahtimorakennus sijaitsi pihalla Aurajokeen päin lähellä Kauppiaskatua  ja viimeiseksi Tiilentekijänkatu 4:ään (01.03 1961). Kahviyrityksen viimeisenä johtajana toimi Saanio.
Yrityksen mainosiskulauseita 1950-60-luvulla olivat mm. ”Talven kylmä – kesän helle, Nektar maistuu jokaiselle”, ”Nektar kupponen tai kaks olos muuttuu mukavaks´, kahvihuolet luotas heitä – Nektar kahvia siis keitä ja laatukahvi maun antaa”. Vakuumipakkausten yleistyessä pienpaahtimon kannattavuus heikkeni, koska yrityksellä ei ollut varaa investoida tarvittaviin uusiin laitteisiin. Yritys teetti kahvipaketteja jonkin aikaa Tukolla, mutta toiminta oli kannattamatonta kahvialan kovan kilpailun vuoksi. Viimeinen myyntipäällikkö Reino Mäkelä kertoo yrityksen dramaattisista loppuvaiheista Tuko:n ostaessa sen 1960-luvun alussa: ”Tuntui pahalta katsoa, kun Tuko:n miehet tulivat tuhoamaan paahtimon laitteet käyttökelvottomiksi, jotta kukaan pienpaahtaja ei voisi hyötyä laitteista jälkikäteen”.


4. Turun Kahvikauppa ja Paahtimo om. Anna Martin (1878-1954) perusti Turun Kahvikauppa – Åbo Kaffehandel –nimisen kaupan vuonna 1905. Liike sijaitsi aluksi Eerikinkatu 12:ssa. Vuonna 1909 toiminta laajeni ja yritykselle hankittiin mm. uudet paahtimokoneet. Paahtimon osoite oli Puolalankatu 1. Martinin avioiduttua 1910 G. A. Mannisen (1878-1942) kanssa Eerikinkadulla  kaupan nimeksi tuli Turun Kahvikauppa & Paahtimo G. A. Manninen. Vuonna 1911 yrityksellä oli haaraliike Puutarhanliike 24:ssä. Vuonna 1932 yritys muutti nimensä Turun Kahvikauppa ja Paahtimoksi (TKP), jonka nimisenä se tunnettiin 1932-1974. Paahtimo on näihin aikoihin muuttanut Läntinen Pitkäkatu 27:ään (nykyinen rahtiasema), jossa se toimi loppuun asti. Myymälä muutti myös Yliopistonkatu 20:een. 1940-luvun lopussa liikkeen johtajana toimi Edith Lindholm. Paahtimo sekoittui nimensä samankaltaisuuden vuoksi Kahvipaahtimo ja Kauppa Oy:hyn. Pariskunnalla oli kaksi myymälää myös Turun Kauppahallissa. Näistä toinen perustettiin jo vuonna 1910. Vuonna 1927 yritys perusti sivumyymälän Helsinkiin. Yhtiö muuttui kahvikauppatoiminnan kovan kilpailun vuoksi todennäköisesti joskus 1950 –60 -luvulla tukkumyymäläksi, joka sijaitsi Tiilentekijäkatu 4:ssä.


5. Vähittäiskauppiaiden Oy perustettiin 50 kauppiaan toimesta Turussa vuonna 1919. Tukkuliike ja paahtimo sijaitsivat osoitteessa Maariankatu 6 (paahtimo pihan puolella). Yrityksen johtoon tuli 11.7.1931 Heikki Sigfrid Tirronen, joka osti yrityksen lunastamalla muiden osakkaiden osuudet itselleen.

 

6. Veekoo Tirronen. Tämännimisenä yhtiö toimi vuosina 1931-1961. Yrityksen kahvikin tuli tunnetuksi ”Veekoona”, joka oli lyhennys vähittäiskauppias-sanasta.  Heikki Tirronen syntyi Pielisjärvellä (1888 -1969). Valmistuttuaan kauppakoulusta vuonna 1910 hän tuli töihin Turkuun toimien mm. Vähittäiskauppiaiden Oy:ssä. säännöstelyn purettua v 1954 toiminta eli muutaman vuoden kukoistuskauttaan.  Työteliäs Tirronen oli vaativa, mutta kuitenkin pidetty työnantaja ja arvostettu myös yksityiselämässään. Lapsettomana hän mm. adoptoi yhden pojan ja koulutti useita muita lapsia. Yrityksen toiminta loppui vuonna 1961 Keskon ostettua toiminnan ja Maariankadulla sijainnut rakennus purettiin (paikalle rakennettu uusi taloyhtiö sai nimensä Tirrosen mukaan). 


6. Kahvipaahtimo ja Kauppa Remi toimi Turussa vuosina 1934-1984. Liike sijaitsi Kauppahallia vastapäätä, osoitteessa Eerikinkatu 15. Yrityksen paahtimo sijaitsi sisäpihalla. Kahvikauppa Remi, omistaja Fanny Halme nimi muuttui 14.1.1949  Kahvikauppa Remi Oy:ksi. Sota-aikana Remi paahtoi kahvinkorviketta ja pakkasi kahvinselvikettä. Remillä oli myös tilapäinen myyntipiste Turun Kauppahallissa, kun sen Eerikinkadun tiloissa tehtiin remonttia ja toimintaa oli lyhyen aikaa limittäin. Paahtimon toiminta päättyi vuonna 1972 kaasulaitoksen lopetettua tuotantonsa ilmoittamatta siitä mitään ennen Remille. Uusi paahtaja – Kahvipaahtimo Saukkonen - löytyi onneksi Porista, jossa Remin kahvit paahdettiin lakkautukseen asti. Vuonna 1981 kahvikauppa siirtyi siipipyörä Oy:n omistukseen. Remin viimeisen myymälänhoitajan Marja-Liisa Viheriän mukaan Antin talon suurremontin yhteydessä vuonna 1984 toiminta loppui koska kannattamattoman yrityksen ei kannattanut enään investoida uusiin tiloihin.  Remi oli Turun viimeinen perinteikäs kahvikauppa, jossa myytiin yksinoikeudella mm. Stockmann-kahvia Tällöinhän Turussa ei vielä Stockmannia ollutkaan.(mm. Stockmannin tullessa 1982 lähes naapuriin runsaine valikoimineen niin ei ollut enää mitään kilpailuetua Turussa) .


7. Ravinto Oy harjoitti paahtimotoimintaa Turussa v 1930 -1967. Konttori sijaitsi Tuureporinkatu 6:ssa, paahtimo ja pakkaamo puolestaan Brahenkatu 6:ssa ja myöhemmin Matintie 4:ssä. Viimemainitussa oli vain yksi paahtimotyöntekijä, joka teki kaikki paahtimotyöt. Ravinto Oy:n tuotemerkkeihin kuului mm. Turun sekoitus.

8. Hjalmar Aarnio perusti vuonna 1901 liikkeen, joka sijaitsi Humalistonkatu 9:ssä. Pihan puolella sijaitsi paahtimo, joka toimi vuosina 1932-1954. Vuonna 1943 Aarnio ilmoitti Turun maistraattiin yhtiön lakkauttamisesta, jossa se merkittiin tapahtuneeksi 7.5.1943. Kahvia ei ollut tuohon aikaan lainkaan saatavilla. Vuonna 1948 Aarnio osti E. A. Outisen paahtimon. Yrityksen toimisto sijaitsi osoitteessa Kauppiaskatu 15 ja sen johtajiin kuuluii mm. A. Akkola. Toiminta jatkui Aarnion tukkuliikkeenä, josta muodostui myöhemmin Aarnio-Wihuri Yhtymä.

 
9. E. A. Outisen liike toimi vuosina 1935-1948 Kristiinankatu 4:ssä, Yliopistonkatu 18:ssa ja Kauppahallin tonteilla 106-108. Paahtimo myytiin Hjalmar Aarniolle vuonna 1948 ja Turun Kauppahallissa sijainnut liike puolestaan seuraavana vuonna Maire Laaksolle, joka piti paikalla siirtomaatavaraliikettä 40 vuotta.


10. H.J. Rosenberg Oy toimi Turussa 1933-36 jolloin Rosenberg kuoli. Hjalmar Rosenbergin kuolinpesä ilmoitti lopettamisesta 17.7.1937. Perilliset jatkoivat toimintaa kuitenkin 14.11.1959 tapahtuneeseen konkurssiin asti. Liike sijaitsi Yliopistonkatu 16:ssa sekä 24:ssä ja varasto Kaskenkatu 10:ssä.  

 
11. Kahvimiehet Oy toimi vuosina 1971-1981 ja sen omistivat  Pentti Oskari Kangas ja Pertti ”Severi” Kuismanen. Paahtimo ja pakkaamo sijaitsivat Uudenmaankadulla mäen päällä. Myymälä oli Remin vieressä Eerikinkadulla. Yritys pakkasi kahvia, josta suuri osa myytiin tukkumyyntinä mm. pohjoismaihin.

12. Suomen Kahviyhtymä niminen yritys jatkoi 1979  Kahvimiehet Oy:n kahvinmyyntiä Ravattulassa Luumäentiellä ja Heikkilänkatu 4:ssä. He paahtoivat itse kahvia 1980 -luvun puolessavälissä. Toiminta loppui 1988, jolloin paahtimolaitteet siirtyivät leasing-sopimuksella Aromix Erikoiskahvi Oy:n käyttöön ja paahtaminen tapahtui Ravattulassa Kahviyhtymän entisissä  tiloissa. Aromix lunasti laitteet myöhemmin itselleen.

13. G. A. Höglundin liike sijaitsi Kauppiaskatu 7:ssä. Gustav Adolf Höglundin vuonna 1933 perustama paahtimo toimi Brahenkadulla ja tukkuliike Linnankatu 7:ssä. Yrityksen viimeinen johtajan oli  P. Hartola.


14. Aromix Erikoiskahvi Oy. Henry ( yhdysvaltalainen) ja Leila Little perustivat vuonna 1987 kahvitukkuyhtiön Petäjävedellä. Aluksi paahdettiin kahvit OTK:lla Toiminta siirtyi Turkuun 1988, jolloin Aromix ryhtyi leasing-sopimuksen avulla paahtamaan kahvia Kahviyhtymän tiloissa ja laitteilla. Kahviyhtymän lopetettua toimintansa Aromix  lunasti laitteet omaksi. Maustekahvin tuotanto alkoi 1989. Vuonna 1990 yritys toimi hetken Kaarinassa. Kesällä 1991 toiminta siirtyi Naantaliin Lehtismäentie 3:een. Yhtiö toimi myös jonkin aikaa Liedossa. Vuonna 1995 Henry ja Leila Little siirsivät paahtimotoimintansa  Englantiin (www.littleslimited.com), jolloin Aromix muutti Turkuun Ruissalontielle. Välillä toiminta on ollut myös Turussa Rätiälänkadulla ja huhtikuun alusta 2003 on toiminta ollut Lemminkäisenkatu 36:ssa Aromix ei nykyään paahda omaa kahvia. Aromix on v. 2004 ainoa varsinainen Turussa toiminnassa oleva, Turun kahviperinteitä vaaliva kahvitukkuliike. Nykyisin se on keskittynyt välittämään maustekahvia ja kahviautomaatteja yrityksille. Littlen lopetettua paahtaminen Suomessa paahtimolaitteista osa kunnostettiin ja lähetettiin Tansaniaan kehitysyhteistyönä. Leila Little omistaa tänä nykyisin 20% Aromix yhtiöstä ja muina osakkaina on kolme suomalaista osakasta, joista suurin osuus on yrityksen nykyisellä toimitusjohtajalla Petri Pullilla. Nykyään Littlen paahtimon tuotteet välitetään  Englannista Aromixin kautta suomalaisille.

 

15.Kahvipaahtimo Hansa, Ragnar Kramer. Yritys toimi lyhyen aikaa 1938 Brahenkatu 5:ssä.


        


 

 

 

  • TEE JA -TEEN KORVIKE.
  1. Paulig, Helsinki.
  2. OKA, Helsinki.
  3. Häkli, Lallukka ja kumppanit,
  4. Kauppahuone A K Savine, Helsinki.
  5. Friz Sten, Helsinki.
  6. E. A. Outinen, Helsinki.
  7. Javan teekauppa, Helsinki.
  8. Oy Åstömin jälkeläiset, Helsinki.
  9. H J Rosenberg, Turku.
  10. A. Vesterberg, Gerby.
  11. Ylihärmän teepakkaamo,
  12. Sergejeffin pojat ja kumppanit, Helsinki
  13. Ferdinand Alftahan, Viipuri> Helsinki.
  14. Friz Sten, Helsinki.

  •  KAAKAO.
  1. Fazer,Helsinki.
  2. Hellas, Turku.
  3. OKA, Helsinki.
  4. SOK, Helsinki.
  5. Merikanto, Tampere.
  6. Huhtamäki, Kokkola.
  7. Paasivaara,
  8. Makeis ja mehu, Uusikaupunki.
  9. Turun Kahvipaahtimo ja Kauppa.

 

 

(kuva Sjöhistoriska Museét i Åbo Akademi)

Kahvilaiva Herakles toi v 1946 helpotusta suomalaisten

kahvintuskaan (ensimmäistä kuormaa puretaan Turussa).

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Turussa sijaitsi viime vuosisadalla useita kuuluisia tukkuliikkeitä ja kymmeniä siirtomaatavaraliikkeitä, jotka myivät pääasiassa omia raakakahvipapusekoituksiaan sekä muiden paahtimoiden kahvia. Turku oli täynnä pieniä kauppoja, joista mainitaan seuraavassa muutamia.
    
1. Siirtomaatavaratukkuliike Harald Färdig sijaitsi Eerikinkatu 5:ssä. Toiminta jatkui Harald Färdig jälkeläiset -nimisenä sotiin asti, jolloin omistajana oli Allan Saari (1890-1939).
2. Karjalaisten tukkukauppa toimi Yliopistonkatu 25:ssä (nykyisen Brahen Kellarin pihalla). Toiminta loppui 1957. Toimitusjohtajana oli Eero Forsman.
3. Aarnion Tukkuliike, Wihuri Yhtymä Oy (Hjalmar Aarnion jatkaja) sijaitsi Humalistonkatu 9:ssä.
4. Rudolf Gardbergin liikkeet sijaitsivat mm. Kauppahallissa, Humalistonkatu 13:ssa ja Kauppiaskatu 7:ssä.
5. Hugo Helanderin Tukku ja vähittäisliike perustettiin vuonna 1904.
6. 1920-1930-luvulla osoitteessa Eerikinkatu 6 b sijaitsi Nybäckin omistama Kahvi- ja Teekauppa.
7. Kahvikauppa, Aninkaistentori 5.
8. Kahvikauppa E., Eerikinkatu 9.
9. Auran kahvikauppa, Maariankatu 6.
10.Kahvikauppa Signe Ekholm, Kauppiaskatu 15.
11.Kahvikauppa Santos H. Jansson, Yliopistonkatu 24.
12.Kahvikauppa U. Ima, Kauppahalli 127.
13. Turun Kahvi-Keskus, Eerikinkatu 15. 
14. Kahvikauppa Java, Hämeenkatu 20.
15. Siirtomaaliike ja herkkukauppa Ingman & Hammar juuret olivat jo 1900-luvun alussa Saastamoinen nimisestä kaupasta, jonka Ella Kanerva osti ja ryhtyi jatkamaan . Liike toimi Linnankatu 17:ssä (Denniksen talo) vuoteen 1975 asti. Tästä erittäin tunnetusta ja arvostetusta liikkeestä sai ostaa kaikenlaisia herkkuja, kuten mm. Stockmannin kahvia. Veekoo Tirrosen lopetettua toimintansa 1960-luvun alussa Tirronen luovutti kaiken ylimääräisen tavaran, kuten kahvipurkkinsa, Ingman & Hammarin myymälälle.
16. C. Fr. Lindberg jälk. sijaitsi Linnankatu 8:ssa. Vuonna 1850 perustettu liike oli kauan Turun vanhin siirtomaatavaraliike. Toinen myymälöistä sijaitsi osoitteessa Puutarhakatu 9.
17. Turun Herkkukauppa, Aurakatu 1.
18. Ida Lähteenmäki, Läntinen Pitkäkatu 14.
19. Art cafe´paahtaa Kakskerrassa pieniä määriä omaan tarpeensa.


Turussa sijaitsi myös muiden kahviyritysten edustuksia, kuten Gustav Paulig & knit (Kaskenkatu 2), SOK (Humalistonkatu 17 B) ja Kahvi Oy (Uudenmaankatu 9). Koska kahvi oli merkittävä kohde liiketoiminnalle, pyrkivät kahvikauppaan mukaan monet muutkin yritykset. Esimerkiksi Åströmin jälkeläiset valmisti mm. kahvinselvikettä ja Källströmin Teknillinen Tehdas kahvinlisäkettä kahvin jatkeeksi.


Paahtimoita ja pakkaamoja Helsingissä 1950-luvulla suurimmat kahvipaahtimot olivat Oy Gustav Paulig Ab, Kesko Oy, Kahvi Oy (OKA), SOK sekä OTK, jotka sijaitsivat kaikki Helsingissä. Ent. Sumatran Kahvi Oy:n toimitusjohtaja, KTM Jorma Sipilä on selvittänyt laajasti helsinkiläisten kahvipaahtimoiden historiaa. Seuraava katsaus pohjautuukin pääosin hänen tutkimuksiinsa.


 Helsinki

 

1. Ferd. Alfthan, Fabianinkatu 23. Yhtiö oli tukkuliike, maustepakkaamo ja kahvipaahtimo, joka siirtyi sodan jälkeen Viipurista Helsinkiin. Yrityksen toimitusjohtajana oli fil.maist Ferdinand Alfthan (synt. Viipurissa 1902) ja konttoripäällikkönä Torsten Alfthan. Tunnetuimpiin tuotemerkkeihin lukeutui Hovi-kahvi, jota mainostettiin mm. sanoin:  “Kansa rientää Hovin hakuun – se on kahvi kaikkien makuun.“ 1950-luvun lopulla konttori siirrettiin varaston yhteyteen osoitteeseen Pohjoisranta 20. Yhtiön toimitusjohtajaksi tuli Heikki Sippo ja Ferdinand Alfthan siirtyi hallituksen puheenjohtajaksi. Kahvin paahtaminen lopetettiin vuonna 1959. Tukku perustettiin 1879 ja se fuusioitui 1994 Tukoon.

 

2. Kauppias Antellin kahvipaahtimo (Finska Köpmännens Kaffebränneri noin 1902-03. Krunuvuorenkatu 1 ja 1904-05 se toimi Pohjoisesplanadi 21:ssä).

 

3. Helsingin Höyrykahvipaahtimo (C:F. Blomberg). Vanhin maassamme tunnettu kahvia paahtava yritys perustettiin v 1883 Itäinen Henrikinkatu (nykyisen Mannerheimintien Stockmannin kohdalla). Edellisen toimintaa jatkettiin  puolison Charlotta Blombergin nimissä v 1904-1912.

C. Blomberg kahvin höyrypaahtimo Oy 1911-18.  C. Blomberg Kahvin Höyrypaahtimo V.T. Manninen jatkoi toimintaa Blombergin kuoltua 1916. Yritys toimi Kasarmikatu 48:ssa.

 

4. Oy Kahvi & Herkku ent. C. Blombergin seur. 1918-22. Kasarmikatu 48. (Blombergin nimi oli niin tunnettu Suomen vanhimpana kahvinpaahtajana, että nimi haluttiin pitää yrittäjien vaihduttuakin.

 

5. Oy Coffea Ab, jonka osoite oli Mikonkatu 13 B, perustettiin helmikuussa 1957. Puuhamiehinä olivat MMT Martti Sipilä, kauppias Paavo Järvinen Tampereelta sekä johtaja Kalle Sukki, joka oli joutunut luopumaan omistuksestaan ja toimitusjohtajan tehtävästä Kahvi Oy:ssä. Yhtiö osti konkurssin tehneen Välikahvi Oy:n koneet. Paahtimo sijaitsi osoitteessa Vanha Talvitie 15. Kalle Sukki alkoi toimia Oy Coffea Ab:n toimitusjohtajana, mutta jo saman vuoden marraskuussa hän erosi ja ilmoitti perustavansa oman kahvipaahtimon. Yhtiön uudeksi toimitusjohtajaksi kutsuttiin tarkastaja Paavo Maila. Oy Coffea Ab:n toiminta päättyi 15.9.1958 ja sitä jatkoi  välittömästi Sumatran kahvi Oy.

6. Osuusliike Elanto Paahtimo perustettiin 1913 osoitteeseen  Kaikukatu 2. Kahvipaahtimo toimitti kahvia osuusliikkeen myymälöihin. Paahtimon toiminta päättyi 1933, jolloin samoihin tiloihin 1920-luvulla perustettu OTK:n paahtimon kahvia alettiin myydä Elannon ja OTK:n liikkeissä. 

 

7. OTK:n kahvipaahtimo perustettiin 1920-luvulla(myöhemmin Keskusliike OTK:n ja sen jälkeen EKA Yhtymän) alunperin Osuusliike Elannon tiloihin, jossa oli aiemmin toiminut Elannon paahtimo. Vuonna 1927 paahtimo siirrettiin Sörnäisten Rantatie 21–23:een, jossa toimivat muutkin OTK:n Helsingin teollisuuslaitokset. Vuonna 1995 SOK:n Ja  EKA:n kahvipaahtimot yhdistettiin Meira Oy:ksi, joka toimi SOK:n paahtimon tiloissa Fleminginkatu 36:ssa. Tänään Meiran omistaa italialainen konserni Segafredo Zanetti S.A.

8. Hag Kahvi Oy (Vilhovuorenkatu 11) perustettiin vuonna 1928, jolloin yrityksen osakepääomaksi muodostui 500.000 mk. Yhtiö toimi aluksi tuonti- ja tukkuliikkeenä osoitteessa Albertinkatu 56. Vuonna 1935 perustettiin paahtimo Flemminginkatu 27:ään. 1930-luvun lopulla niin liike kuin paahtimokin muuttivat Vilhovuorenkatu 11:een. Johtokunnan puheenjohtajana toimi Erik Lindqvist ja toimitusjohtajana H. Eilers. Yrityksen toiminta loppui vuonna 1940. Sen koneet osti Välikangas-Kahvi Oy, joka perustettiin samassa yhteydessä. Hag tuotemerkki on lähtöisin Saksasta. Hag nimistä kofeiinitonta kahvia on myyty myöhemmin Pauligin paahtamana 1960-70 -luvulla. Siis emoyhtiö on myöhemmin myynyt valmistuslisenssit Pauligille.


9. Helsingin Kahvipaahtimo Oy toimi osoitteessa Flemminginkatu 10. Vuonna 1932 Oscar E. Tanner Oy:n toiminimi muutettiin Helsingin Kahvipaahtimo Oy:ksi Oscar E. Tannerin luopuessa yhtiön osakkeista. Yhtiön osakepääoman, joka oli nyt 1.500.000 mk, olivat merkinneet Allan ja Ester Tanner. Johtokunnan puheenjohtajana ja toimitusjohtajana toimi Allan Tanner. Vuonna 1954 yhtiön pääosakkaiksi tulivat Ravintoloitsijan keskusvarasto Oy (600 osaketta), sen toimitusjohtaja Aaro Ahlström (120 osaketta) sekä E. Ahlström Oy (120 osaketta). Muut osakkaat olivat Toivo Veistaro, Uolevi Heinonen ja Holger Idman (kullakin 120 osaketta). Toimitusjohtajaksi valittiin ekonomi Holger Idman, jonka tilalle tuli vuonna 1956 Uolevi Heinonen. Idman palasi toimitusjohtajaksi vuonna 1960. Pääosakas ja ainoa hallituksen jäsen Aaro Ahlström kuoli vuonna 1963, jonka jälkeen Idman hankki osakkeet itselleen. Seuraavan vuoden loppupuolella paahtaminen kuitenkin lopetettiin ja 1966 yhtiö luovutettiin konkurssiin.


10. H Kahvi Oy, IV linja 6. Yhtiö kuului Leipomo Hilden Oy:lle, joka omisti leipomon, konditorian sekä useita kahviloita ja ravintoloita. Yritys paahtoi kahvia lähinnä yhtymän omaan käyttöön vuodesta 1959 alkaen. Toimitusjohtajana oli Heikki Hilden. Paahtimon toiminta päättyi 1960-luvun loppuun mennessä.


11. Kallen Kahvi Oy. Paahtimon perusti vuonna 1957 Kalle Sukki, joka oli aiemmin ollut toimitusjohtajana Kahvi Oy:ssä ja Coffea Oy:ssä. Varsinainen toiminta alkoi helmikuussa 1958 Hietalahdenranta 17:ssa, mutta yritys muutti myöhemmin Lauttasaareen, Kiviaidankatu 2:een. Myynti suuntautui aluksi pääasiassa vähittäiskauppaan, mutta myöhemmin suurkuluttajamyynti muodostui yrityksen tärkeimmäksi toimialaksi. Kalle Sukin kuoleman jälkeen vuonna 1969 toimitusjohtajaksi tuli hänen poikansa Seppo Sukki. Yhtiö koki kuitenkin konkurssin vuonna 1975, jolloin sen toiminta päättyi. Kallen Kahvi Oy tunnettiin aikanaan mm. mainoslauseesta: “Kallen kahvi – asiantuntijan kahvi.“


12. Kahvi Oy (Luotsikatu 4) perustettiin vuonna 1909. Yritys panosti aktiiviseen markkinointiin, johon kuului mm. mainontaa ja messuesittelyjä, ja se tähtäsi alusta alkaen voimakkaaseen kasvuun. Vuoden 1935 Suurmessuilla Kahvi Oy mainosti Stadion-kahviaan, jonka myyntihinnasta luovutettiin osa Olympiastadionin rakentamiseen. Tuotevalikoimaan kuului messuohjelman mukaan “kahvia, sikuria, kahvinlisäkkeitä ja –vastikkeita“. 1950-luvulla Kahvi Oy:llä oli myyntikonttoreita parissakymmenessä kaupungissa. Sen tuotemerkki oli OKA-kahvi, jota markkinoitiin modernilla tavalla näyttävästi mainostaen. 1960-luvulla paahtimon markkinointinimeksi tuli OKA. Tunnettuja tuotemerkkejä olivat Kultapapu ja Grand-sarja.
Kalle Sukin jälkeen vuonna 1956-1960 toimitusjohtajana vaikutti ekonomi Mauri Ranto sekä vuonna 1960-1965 kauppat. maist. Jaakko Salojoki. Salojoki oli myös yhtiön omistaja ostettuaan Tukkukauppojen Oy:n hallintoneuvoston puheenjohtaja Arvi Raikkalalta yhtiönosakkeet. Kauppaneuvos Raikkala oli myös Kahvi Oy:n hallituksen puheenjohtaja. Tukkukauppojen Oy:n hallitus oli tehnyt päätöksen oman kahvipaahtimon perustamisesta ja se ostikin 4.9.1964 Kahvi Oy:n osakekannan Jaakko Salojoelta. Yhtiö fuusioitiin Tukkukauppojen Oy:n vuonnaa 1965, jolloin sen toiminta päättyi.

 

13. Oy OKA Ab. Yritys perustettiin vuonna 1938 puusepäntehtaaksi. Kahvi Oy osti sen osakkeet vuonna 1955 todennäköisesti siksi, että nimi OKA oli Kahvi Oy:n tuotemerkki ja aiheutti sekaannusta. Oy OKA Ab muodostettiin holding-yhtiöksi, joka omisti Kahvi Oy:n osakkeet. Tukkukauppojen Oy osti yhtiön vuonna 1964, jolloin siihen fuusioitiin myös Kahvi Oy. Yrityksen nimi muutettiin tällöin Kahvi Oy OKA:ksi. Se oli lähinnä “paperiyhtiö” vuoteen 1980 asti, jolloin se lopetettiin.

14. Kahvitalo Oy oli Kahvi Oy:n tytäryhtiö, joka perustettiin vuonna 1962 ja lopetettiin vuonna 1967. Toiminnan sisällöstä ei ole säilynyt tietoa.
Kauppiaitten Kahvi Oy (Korkeavuorenkatu 15 A) perustettiin Viipurissa vuonna 1930, mutta sodan jälkeen kahvipaahtimo muutti Helsinkiin. Myöhemmin se siirtyi Lauttasaareen osoitteeseen Isokaari 4 B. Toiminnasta ja sen laajuudesta Helsingissä ei ole tietoa. Yritys lopetettiin 1950-luvun alkupuolella.


15. Kenia Oy (Vilhovuorenkatu 11). Yhtiön perusti vuonna 1965 Paavo Maila, joka oli joutunut eroamaan Sumatran Kahvi Oy:n toimitusjohtajan tehtävästä. Aluksi Kenia Oy osti paahdetun kahvin OTK:n paahtimosta ja valmisti siitä omia kahvisekoituksiaan. Myöhemmin yritys osti paahtokoneen ja alkoi paahtaa kahvia itse. Kuten

Sumatran Kahvi Oy:ssä, myös Kahvi Oy:ssä myynti keskittyi suurkuluttajille ja yritysten henkilökunnille. Vuonna 1972 toimitusjohtajaksi tuli Paavo Mailan poika Pekka Maila. Yhtiön tilat sijaitsivat ensin osoitteessa Vilhovuorenkatu 11 B, josta siirryttiin alkuvuonna 1974 Espoon Suomenojalle. Kuitenkin jo lokakuussa 1975 yhtiön toiminta päättyi konkurssiin.

 
16.
Keskon Paahtimo. Kesko syntyi vuonna 1940, kun neljä kauppiaitten omistamaa tukkuliikettä yhdistyivät. Nämä olivat Kauppiaitten Oy, Keski-Suomen Tukkukauppa, Maakauppiaitten Oy ja Savo-Karjalan Tukkuliike. Varsinainen toiminta alkoi vuoden 1941 alussa Maakauppiaitten Oy:n entisessä kiinteistössä Satamakatu 3:ssa Katajanokalla. Vuonna 1946 Keskolle siirtyi Kauppiaitten Keskuskunta RL:n (per. 1929) paahtimo, joka oli perustettu 1931. Se sijaitsi ensin Aleksis Kivenkatu 11:ssa ja sitten Sörnäisten Rantatie 27.ssä. Keskolle siirtyessään paahtimo muutti Satamakadulle. Vuonna 1966 rakennettiin uusi kahvipaahtimo Vantaan Hakkilaan. Vuonna 1991 paahtimosta muodostettiin erillinen osakeyhtiö Viking

 Coffee Oy, jonka osakkaaksi tuli myös Keskoa vastaava ruotsalainen ICA. 1990-luvun lopulla ICA irrottautui yhtiöstä ja vuonna 2003 Viking Coffee myytiin Pauligille. Kesko säilytti itsellään oikeuden tuotemerkkeihinsä Costa-Ricaan ja Pirkkaan sekä teki Pauligin kanssa määräaikaisen sopimuksen niiden valmistamisesta.

17. Mokka Paahtimo Oy, Vilhovuorenkatu 11. Yhtiö perustettiin vuonna 1936 ja se toimi aluksi osoitteessa Hämeentie 4 C. Osakepääoma oli 100.000 mk. Johtokunnan puheenjohtajana oli diplomi-insinööri Johan Ollus ja toimitusjohtajana Gunnar Collanus, joka omisti myös Elco-nimisen elintarvikekoneyrityksen. Vuonna 1945 konsuli Sylvester Mankki osti yhtiön osake-enemmistön (muut osakkaat olivat majuri Jussi Kekkonen ja ekonomi Jorma Suojanen). Mankki tuli myös toimitusjohtajaksi. Hän korotti osakepääomaa, mutta erkani yhtiöstä jo vuoden 1949 alussa, jolloin kaikki osakkeet myytiin Parti Ab:lle (Etelä-Suomen ruotsinkielisillä alueilla toimiva tukkuliike). Liiketoiminta siirrettiin niin ikään Parti Ab:n omistamalle Friz Sten Oy.lle (paahtimo säilyi Vilhovuorenkadulla). Vuonna 1961 toimitusjohtajaksi nimitettiin Bore Holst ja liiketoiminta siirtyi takaisin Mokka Paahtimo Oy:lle. Kahvin paahtaminen kuitenkin loppui syyskuussa 1964 ja yhtiö sulautettiin Parti Ab:hen.

18. Oy OKA Ab. Yritys perustettiin vuonna 1938 puusepäntehtaaksi. Kahvi Oy osti sen osakkeet vuonna 1955 todennäköisesti siksi, että nimi OKA oli Kahvi Oy:n tuotemerkki ja aiheutti sekaannusta. Oy OKA Ab muodostettiin holding-yhtiöksi, joka omisti Kahvi Oy:n osakkeet. Tukkukauppojen Oy osti yhtiön vuonna 1964, jolloin siihen fuusioitiin myös Kahvi Oy. Yrityksen nimi muutettiin tällöin Kahvi Oy OKA:ksi. Se oli lähinnä “paperiyhtiö” vuoteen 1980 asti, jolloin se lopetettiin.

19. Oy Gustav Paulig Ab, Satamakatu 7–11. Lyypekistä Suomeen muuttanut Gustav Paulig perusti vuonna 1876 siirtomaatavaroiden tukkuliikkeen Fabianinkatu 10:een. Hän perusti Suomen ensimmäisen kahvipaahtimon Katajanokan varaston yhteyteen vuonna 1904. Paahtimo toimi osoitteessa Satamakatu 7–11 vuoteen 1968 asti, jolloin uusi paahtimo rakennettiin Vuosaareen. Gustav Pauligin jälkeen vuonna 1907 toimitusjohtajaksi tuli hänen puolisonsa Bertta. Vuosina 1917-1947 paikalla toimi heidän poikansa Eduard sekä hänen jälkeensä Eduardin poika Henrik Paulig. Mainittakoon esim. Stockmannin kahvit, joita on Stockmannilla myyty  vuodesta 1930 ( Ei ole saatu selvitettyä missä Stockmannin kahvisekoitus alkujaan paahdettiin, mutta ensimmäiset tiedossamme olevat Stockmann kahvipakkaukset ovat 1950 –luvulta ja ne löytyivät Pauligilta ja nykyään myös Wanhanajan Puoti Museokahvilan kokoelmissa). 1950 –luvulta lähtien Stockmannin kahvit ovat Pauligin paahtamia (muutama erä myös Tukon paahtamaa). Paulig paahtaa nykyisin mm. Tukon ja Keskon myymät kahvit.

 

20. Pohjoismaiden Kahvikomppania Oy, Flemminginkatu 33. Yhtiön perusti tanskalainen A/S Nordisk kaffe kompagni tytäryhtiökseen vuonna 1924, jolloin osakepääoman suuruudeksi muodostui 3.000.000 mk. Johtokuntaan kuuluivat Rainer V. Fieandt (puheenjohtaja), Aarre Castren, Andreas Koch ja P.C. Pettersen, joka oli Tanskan kansalainen. Toimitusjohtajana oli Andreas Koch ja myöhemmin P.H. Nikkanen. Vuonna 1951 Kahvi Oy osti yhtiön osakkeet ja paahtaminen loppui. Yhtiö jatkoi kuitenkin vuoteen 1966 asti Kahvi Oy:n tytäryhtiönä – ainakin paperilla – jolloin sen osoite oli Luotsikatu 4, kuten Kahvi Oy:nkin.


21. F. Ristola, Pohjoinen Hesperiankatu 11. Kauppias Ristolalla oli ennen sotia muutama siirtomaatavarain myymälä, joista ensimmäinen oli perustettu vuonna 1915. Hän aloitti vuonna 1933-1934 oman kahvin paahtamisen. Paahdin sijaitsi päämyymälän yhteydessä P. Hesperiankatu 11:ssa. Yritys esiintyi myös nimellä Ristolan Kahvi Oy, joka ilmoituksen mukaan oli perustettu vuonna 1915 (tarkoittaen päämyymälää). Myymälä- ja paahtimotoiminta jatkui 1960-luvulle asti P. Hesperiankadulla, mutta muut myymälät lopetettiin jo aikaisemmin.


22. Robers Coffee Oy, Teerisuonkuja 1. Robert Paulig perusti yrityksen vuonna 1987 Katajanokalle. Paahtimon lisäksi yhtiöön kuuluu kymmeniä kahviloita ja erikoiskahvien myyntipisteitä, joista osa sijaitsee ulkomailla.


23. SOK:n paahtimo, Fleminginkatu 36. Suomen Osuuskauppojen keskuskunta aloitti kahvin paahtamisen vuonna 1914 Erottaja 2:ssa. Paahtimo siirtyi Flemminginkadulle 1919. Kahvi myytiin kuluttajille oman osuuskauppaverkoston kautta. Paahtimo ja maustepakkaamo muuttui vuonna 1970 Meira-nimiseksi tuotantoyksiköksi. Vuonna 1988 OTK:n (itse asiassa silloin jo EKA-yhtymän) paahtimo yhtyi SOK:n paahtimoon ja perustettiin Meira Oy, joka jatkoi kummankin osuuskauppaketjun kahvimerkkien paahtamista.


24. Friz Sten Oy (Korkeavuorenkatu 45 C) oli mauste- ja teepakkaamo sekä siirtomaatavaroiden tukkuliike, joka perustettiin toiminimenä vuonna 1891. Otto ja Karl Haltia sekä Selim Rödlin ostivat yrityksen vuonna 1932 ja muuttivat sen osakeyhtiöksi. Toimitusjohtajaksi tuli ensin Selim Rödlin ja kaksi vuotta myöhemmin Karl Haltia. Vuonna 1948 osakkeet siirtyivät Parti Ab:lle, jolloin toimitusjohtajaksi tuli Kurt Roswall. Parti Ab osti seuraavana vuonna myös Mokka Paahtimo Oy:n Vilhovuorenkatu 11:ssa. Kahvin paahtaminen ja myynti siirtyi Friz Stenille. Eräs sen kahvimerkeistä oli REX. Vuonna 1961 paahtimotoiminta siirrettiin taas Mokka Paahtimo Oy:lle, jolla väliaikana ei liene ollut mitään toimintaa. Friz Sten Oy lopetettiin ja se sulautettiin Parti Ab:hen.


25. Oy Sumatran Kahvi Ab, Vanha Talvitie 15. Paahtimo perustettiin vuonna 1958 jatkamaan Coffea Oy:n toimintaa. Mukana olivat MMT Martti Sipilä, rakennusmestari Viljo A. Kyllönen, agronomi Matti Myllylä ja toimitusjohtaja Paavo Maila. Myöhemmin osakkaaksi tuli myös hallitusneuvos Jouni Hakkarainen. Yritystoiminta käynnistyi 16.9.1958. Paahtimon toimitusjohtajina ehtivät toimia Paavo Maila (1958-1965), Jorma Sipilä (1965-1967), Mikko Helne (1967-1975) sekä Torsten

Vorselman (1975-1977). Henkilökunnan määrä oli vuonna 1960 keskimäärin 12 henkilöä.
Paahtimon pääasiallisia asiakkaita olivat mm. ravintolat, kahvilat sekä työmaaruokalat. Jakeluauto ajoi viikoittain linjalla Hanko–Lohja–Karkkila–Sääksmäki–Lahti–Kouvola kuljettaen tuotteita asiakkaille, joista kaukaisin oli Kemissä asti! Etäällä sijaitsevia asiakkaita varten kehitettiinkin 5 kg:n vakuumipakattu peltipurkki. Tärkeä yrityksen myyntistrategia oli myös ns. henkilökuntamyynti. Menetelmänä oli värvätä isojen yritysten työntekijöitä hankkimaan tilauksia ja välittämään ne paahtimolle. He ottivat tilatut lähetykset vastaan, toimittivat ne tilaajille sekä keräsivät ja tilittivät maksut. Vaivan palkaksi työntekijät saivat ilmaista kahvia. Koristeellisiin peltirasioihin pakattu kahvi oli erityisen suosittua. Kahvia tehtiin tunnetuksi mainoslauseella “Sumatra – vahvaa kahvia“. Raakakahvi ostettiin sekä alkuperämaista että Hampurin vapaavarastoalueella toimivilta välitysliikkeiltä.  Santos-kahvia hankittiin Brasiliasta ja Moccaa Etiopiasta. Hampurista ostettiin puolestaan Colombiaa, Väli-Amerikan kahvia (Honduras, Nicaragua, Salvador tai Guatemala) sekä Tanganjikaa. Kauppa oli ns. remburssikauppaa (suoritettujen kustannusten takaisin maksaminen). Myös OTK:n paahtimo myi raakakahvia pienpaahtimoille – sitä käytettiin lähinnä hätävarakahvina, sillä hinnat olivat kalliimmat.
Koska raakakahvin hinta ja laatu vaihtelivat, kaupanteko alkoi tarjouspyynnöllä, jossa oli määritelty kahvinimike ja laatuluokka. Toimittaja lähetti tarjouksen kahvinäytteen kera. Näytteitä paahdettiin pienellä näytteenpaahtokoneella, maisteltiin ja arvioitiin kunnes sopiva erä löytyi ja voitiin tehdä tilaus.  Toimittaja lähetti laivauspaperien yhteydessä vielä laivatusta kahvista näytteen. 1970-luvun puolivälissä Oy Sumatran Kahvi Ab alkoi ostaa raakakahvin Tukkukauppojen Oy:n paahtimolta. Sen – kuten monen muunkin pienpaahtimon – toiminta muuttui 1970-luvulla vaikeammaksi.  Kaupan keskusliikkeet voimistuivat ja alkoivat keskittyä omiin kahvimerkkeihinsä. Lisäksi kahvin tarjousmyynti yleistyi. Vaikeudet johtivatkin yhtiön konkurssiin vuonna 1977.  

 
26.
Talousosakekauppa (1901–1970) oli iso tukkuliike, joka omisti myös kymmeniä siirtomaatavaroiden vähittäismyymälöitä. Yrityksellä oli kahvipaahtimo, joka toimi ainakin 1930–1940-luvulla Hämeentie 60:ssä. Sodan jälkeen paahtaminen lopetettiin, mutta Lahden Kahvi Oy:n siirryttyä Talousosakekaupan omistukseen 1961 (sen toiminta loppui 1970).


27. Oscar E Tanner Oy, Flemminginkatu 10. Kahvipaahtimo ja tukkuliike aloittivat toimintansa vuonna 1925. Yhtiön pääosakas oli liikemies Oscar E. Tanner, joka oli myös hallituksen puheenjohtaja. “Toimeenpaneva johtaja“ oli kuitenkin Allan Tanner.  Turun messujen luettelossa vuodelta 1929 kerrotaan, että yhtiöllä olisi ollut edustaja myös Turussa. Vuonna 1932 Oscar E. Tanner luopui osakkuudestaan ja yrityksen nimi muutettiin Helsingin kahvipaahtimo Oy:ksi.


28. Tukkukauppojen Oy perustettiin vuonna 1942. Paahtimo toimi vuosina 1965-1986, sitten Paulig alkoi paahtaa Tukon kahvia. Tukon lisäksi myös muut kaupan keskusliikkeet, kuten Kesko, SOK ja OTK, halusivat vankentaa ketjunsa asemaa tuomalla markkinoille omia kahvimerkkejä. Syynä oman paahtimon perustamiselle oli myös se, että tukkuliikkeet eivät päässeet Pauligin kanssa sopimukseen kahvin laskutuskäytännöstä.
Vuonna 1964 Tuko osti Kahvi Oy:n osake-enemmistön. Kahvi Oy fuusioitiin 1965 Tuko:on ja uusi paahtimo perustettiin Sörnäisiin Panimokatu 1:een, jossa toiminta päättyi vuonna 1986. Tuko tarvitsi paahtimotiloja pääkonttorinsa käyttöön ja 1990-luvun alussa Tuko ja Paulig solmivatkin yhteistyösopimuksen kahvin paahtamisesta. Vuonna 1969 Tuko osti turkulaisen Kahvipaahtimo ja Kauppa Oy:n.


29. Välikahvi Oy sijaitsi Annankatu 25:ssä. Paahtimon perustivat vuonna 1952 johtaja Kristian Välikangas, MT Martti Sipilä sekä tamperelainen kauppias Paavo

Järvinen. Yhtiö hankki koneensa Välikangas Kahvi Oy:ltä, jonka entisissä tiloissa Vilhonvuorenkatu 11:ssa se myös käynnisti toimintansa. Toimitusjohtajana oli Välikangas. Yhtiö harjoitti myös mausteiden maahantuontia ja pakkausta. Se ajautui kuitenkin konkurssiin vuonna 1956.
Välikangas Kahvi Oy, Annankatu 25. Yhtiön perusti vuonna 1940 liikemies Kristian Välikangas ostettuaan tuotantonsa lopettaneen Hag Kahvi Oy:n koneet. Hän omisti myös pesulan nimeltä Pesukarhu Oy sekä Trikoo ja lyhyttavara –nimisen tekstiililiikkeen.


30. Välikangas Kahvi Oy:n paahtimo toimi Hag Kahvi Oy:n entisissä tiloissa Vilhovuorenkatu 11:ssa. Paahtimon yhteydessä oli myös maustepakkaamo. Yhtiö selvisi sota-ajasta paahtamalla kahvinkorviketta ja kahvinvastiketta, kuten muutkin paahtimot, mutta joutui taloudellisiin vaikeuksiin vuonna 1952. Samana vuonna yhtiö lopetettiin ja uusien osakkaiden kanssa perustettiin Välikahvi Oy.

31. X – Kahvi Oy, Flemminginkatu 10. Yhtiön perusti vuonna 1966 pari entistä työntekijää Kahvi Oy:stä, jonka toiminta oli hieman aiemmin päättynyt. Uuden yhtiön perustajat halusivatkin yhtiön nimen äännettävän ”ex Kahvi Oy”. He ostivat koneet Helsingin Kahvipaahtimo Oy:n konkurssipesältä  ja modernisoivat niitä muuttamalla mm. koksikäyttöisen paahtimen kaasulla toimivaksi. Yrityksen toiminta jäi kuitenkin lyhytaikaiseksi.

32. Polar Kahvia, Helsinki on toiminut 1970-luvulla. Sen toiminnasta kertovat lähinnä vanhat pakkaukset, joita on vielä löydettävissä.

33. Peters Roastery on pienpaahtimo, jonka perusti Roberts Coffeen entinen työntekijä ilmeisesti 1990-luvun lopulla.

 

34. G.F. Jankes  Co.  Toimi vuosina1910 - 1910
Fabianinkatu 4:ssä.

 

35. Oy Mark Ab. 1918- 1920-luvun loppu. Mikonkatu 2.

 

36. Juho Tuovisen kahvipaahtimo. Toimi 1911 - 1914 osoitteessa Kristiinankatu 4.

 

37. Töölöön kahvipaahtimo Oy ei päässyt kunnolla aloittamaan toimintaansakaan, kun se jo lopetti (1937 - 38 ).

 

 

 

Paahtimoiden lisäksi kahvia ovat pakanneet myös monet helsinkiläiset yritykset, jotka eivät ole itse harjoittaneet paahtamista. Tällaisista yrityksistä mainittakoon mm.   Colombian Kahvi Oy sekä Kahvipalvelu, joiden pakkaukset ovat ajoitettavissa mahdollisesti 1960-luvulle. Seuraavalle vuosikymmenelle kuulunevat puolestaan Oy Mediator Ab:n pakkaukset. Huomattavasti vanhempi oli vuonna 1937 perustettu Laatukahvi Oy (Kansakoulunkatu 8), jonka toimitusjohtajana oli Vilho Annala. Yhtiö pakkasi toisten yritysten paahtamaa kahvia.
Kahvia myivät lisäksi erilaiset yhdistykset ja järjestöt, jotka paahdattivat kannatuskahvia toimintaansa varten.1930-luvulla perustettiin mm. IKL:n Kahvi (1932) sekä Mikonkatu 15 A:ssa sijainnut IKL:n kauppa (1937).
Helsingissä sijaitsi myös muissa kaupungeissa toimivien paahtimoiden edustuksia. Maamiesten kauppa Oy:n varasto sijaitsi 1930-luvun alussa osoitteessa Uudenmaankatu 44 ja turkulaisen Kahvipaahtimo ja Kauppa Oy:n  myyntikonttori ja varasto puolestaan Korkeavuorenkatu 2a:ssa.
                   
Muita kahvintyyppisiä tuotteita pakkasi Helsingissä: 
- Pioneer terveyskahvi (viljakahvia) A Muller.
- Fuchs & Co. Kahvi maahantuontiedustus.
Katsaus muihin suomalaisiin kahvipaahtimoihin ennen ja tänään.

 

Tampere


1. Osuusliike Voima, Tampere 1918 . kahvia 1918 – 1957. Toiminta oli jatkoa 1913 perustetulle Finlayson ja kumpp.  

 

2. Kahvinjalostus Oy 1939-49. Puutarhankatu 42.päätyi konkurssiin.

 

3. Kahvinjalostus Oy, Sijaitsi samassa osoitteessa edeltäjänsä kanssa v1949 –56.

4. Tampereen juoma Oy. Kahvipaahtimo 1913 - 1957.


5. Mokka Mestarit, Verkatehtaankatu 6 (2003 siirtyi paahtimo Ylöjärvelle)1987-, erikoiskahvia (kahvin tuontia).


6. Helin, Tampere, 1930 -luvulla.

7. Tampereen kahvikauppa ja Paahtimo. Sijaitsi Kuninkaankatu 24:ssä. Toimi 1946 -


8. Tampereen Kahvikauppa om. B.A Eränen, 1929 – 36 -luvulle. Eränen kuoli 1936, jonka jälkeen jatkettiin nimellä Tampereen kahvikauppa om. S.A Eränen. Paahtimo sijaitsi Hämeenkatu 18:a.

 

9. Tampereen Kahvikauppa om. S.A. Eränen 1936-46. Hämeenkatu 18:a.

 

10. Tampereen Kahvikauppa ja Paahtimo. Sijaitsi Kuninkaankatu 24:ssä. Toimi 1946 - 67. Toiminta jatkui nimellä Tammer-Kahvi.

 

11. Tammer- Kahvi, 1967-70 -luku. Laukontori 6-7.

Tampereen Kahvikauppa ja Paahtimo jatkaja (koneet yms.)

 

12.Hulkkosen Kahvipaahtimo toimi v 1929.

 

13. W:m Hulkkonen toimi 1926-35 Tammelankatu 7:ssä.

 

14. Pirkanmaan Kahvi om. Antti Ora. Toiminta oli lyhytaikaista osoitteessa Säästäjänkatu 12.

 
Viipuri

1.  Viipurin Kauppa - Osakeyhtiö, Viipuri 1911.


2. Kauppiaiden Kahvi Oy, Viipuri. 1930 -luvulla.
Erkonkatu 4.

 

3.  Artur Bäckman, Viipuri 1927.

4. Viipurin Kahvipaahtimo. Toimi Repolankatu 8:ssa 1930 -luvulla. Sotapaossa Mikkelissä.


5. Talousosakekauppa 1930 -luvulla. 1940 -luvulta  toimi Helsingissä.

6. Karjalaisten Kahvipaahtimo Ferd. Alftahan. Tukku perustettiin v 1879 Viipuriin. Paahtimotoimintaa ainakin noin 1910 – 59. Talvisodan aikana paahtimo toimi Helsingissä. Jatkosodan aikana paossa Turussa, josta se muutti takaisin Helsinkiin. 

 

Lahti

1. Lahden Kahvi OY, 1938 - 1960 luvun lopulla.

Vuorikatu 26.

2. Lahden Kahvipaahtimo om. Ailo Haarma, 1935. lyhytaikaista toimintaa. Vesijärvenkatu 26.

3. Nektar – Kahvi Oy, 1960 –luku.


4 Oululainen Oy, 1940 – 50 –luku.

 

Lohja

 

1. Andesa Cafetoria kahvipaahtimo. Lohjanharjuntie 1147.

Paahtimo aloitti toimintansa 2006.

 

Salo

 

1. Aurio  Kumpp. Herkkuliikkeen yhteydessä toimi Paahtimo 1936 - 41.

 

2. J.M Heinilä. Myymälän yhteydessä toimi 1920-luvulta 1942 asti paahtimotoimintaa.

 

Pori


1. Kahvi-Tukku Oy. Gallen-Kallelankatu 25. V1933- 60 -luvulle.


2. Porin Kahvipaahtimo.1918.


3. Kauppahuone August Lipsanen, Pori.Paahtimotoimintaa 1930-luvulla. Toiminta keskeytyi 50-luvulla. Toiminta jatkuu 1961-1988  TUKO osti  osakekannan , jonka jälkeen päivittäistavara toiminnot jaettiin niin, että Aarnio – Wihuri yhtymä sai osan päivittäistavaratoiminnoista.


4. Kahvipaahtimo Paavo Saukkonen Oy aloitti paahtamisen vasta 1960-luvulla toimi1980 -luvun lopulle. Saukkonen paahtoi mm. Remin kahvit, kun Remin paahtimo lopetti  kaasulaitoksen lopettamisen myötä.

 

5. Oksanen & Virtanen Oy. Yhtiö paahtoi kahvia ainakin 1930-luvun alussa.

 

Rauma


1. Finncoff Oy, 1964 -68. kukkiskatu 1.

 

Kuopio


1.
  Kansalliskauppa Oy, Kuopio.


2. Kauppahuone Saastamoinen. Kuopio, 1943 – 50 –luvun puolessavälissä. Puijonkatu 19.


3. Oy Minna Canthin perilliset. Kanttilan pihassa aloitti 1940 –luvulta – 58.

 

4. Laakkosen kahvipaahtimo. Toimi Kauppakatu 51:ssä.

Kaupan yhteydessä paahtimotoimintaa 1930-luvulla. koneet oli myyty Saastamoiselle sodan alkuaikoina.

 

Vaasa


1. VK. Vaasan Kahvinjalostus Oy. 1931- 47. Kauppapuistikko 10.


2. Kansalliskauppa Osakeyhtiö Sampo, Vaasa, 1898. paahtimo 1930 – 1967. Kauppapuistikko 7. Toiminta siirtyi Seinäjoelle, jossa toiminta loppui pian 1970 luvulla.

 

3. Waasan kahvipaahtimo Oy. perust. 1927.

 

4. Oy Lukullus Ab. Kauppatori 12.  V 1904 perustettu herkkukauppa harjoitti ainakin vuodesta 1908 paahtimotoimintaa. Emil Kock lunasti toiminnan itselleen 1915 ja jatkoi toimintaa -19 asti kunnes tuli uusia osakkaita. Toiminta jatkui hänen kuolemaansa -23 asti. tämän jälkeen Paulig lunasti toiminnan Nissenin kahvikauppaketjuunsa.

 

5. Kahvi-Komppania Oy. Vaasanpuistikko 14. toimi 1919 - 31. Toiminta jatkui kauppatoimintana.

 

6. Knuters & Co Hovioikeudenpuistikko 10 myymälän yhteydessä toimi pahtimo 1915-17.

 

7. Waasan kahvipaahtimo Aapo Rae . Toimi Hovioikeudenpuistikko 13:ssa v 1914-15.

 

8. Haltia & Knuters. hovioikeudenpuistikko 13. Herkkukaupan paahtimo toimi 1909 -  pian ensimmäisen maailmansodan jälkeen.

 

Pietarsaari

1.  Albert Westerlund, 1930 – 50  –luvulla.


2. Österbottens Kafferosteri, 1937 – 58 –luvulla.

 

Kokkola

 

1. Kokkolan Kahvipaahtimo toimi Torikatu 24:ssä 1935-52.

 

2. Kokkolan Kahvipaahtimo Oy toimi Torikatu 24:ssä jatkoi edellisen toimintaa1952- 56. Toimintaa jatkettiin lopettamispäätöksestä  huolimatta vielä vuoteen 1962.

 

Mikkeli


1. J. Leskinen. Tukkuliike, Jales Kahvi.

Maaherrankatu 32. vuoden 1957 yhtiö toimi Kouvolassa.


2. Savon Kahvipaahtimo Oy, 1930 -luvulla. lopetti 1941, jolloin koneet myytiin Leskiselle.


3. Viipurin Kauppa Oy . Porrassalmenkatu  20(Viipurin Kahvipaahtimo), Sota-aikana evakossa Mikkelissä v 1940. Palasi takaisin Viipuriin ja taas takaisin 1944  - 1953 (Tuko osti).

 

Iisalmi


1. Ylä-Savon Tukkuliike Oy, 1940 – 50 –luvulla.

 

Kouvola


1. J. Leskinen, Muutti Mikkelistä Kouvolaan v 1954-1958.


2. Jales Kahvi om. Sakari Leskinen 1960 – 61.

 

Hämeenlinna

1.  C. A. Gustavsson. Tukkuliikkeenpaahtimo toimi Raatihuoneenkatu 8:ssa lyhyen aja 1940-41.

 

2. Suomen Kahvipaahtimo J.J. Harjula Toimi lyhyen aikaa Hälilä Hauhossa 1912-13.

 

Petäjävesi – Lieto – Naantali - Turku (Devon, Englanti)

1. Aromix Erikoiskahvi Oy. Petäjävesi – Lieto – Naantali - Turku (Devon, Englanti)
Henry ja Leila Littlen aloittama kahviyhtiö Petäjävedellä 1987 –luvun alussa. Aluksi kahvia paahdettiin OTK:lla mutta 1988 –95 oli omaa paahtimotoimintaa Liedossa ja Naantalissa, josta kahvipaahtimotoiminta siirtyi Englantiin. Yritys muutti Turkuun, jossa toiminta jatkuu mm. kahvituontiyhtiönä.

 

Porvoo

1. Porvoon Paahtimo Oy. Mannerheiminkatu 2. Perustettu v 2000.Uudempi pienpaahtimo, joka toimii ravintolan yhteydessä ja pakkaa myös pieniä eriä lahjapakkauksia yksityisille.

 

Lisäksi Suomessa on toiminut lähes 50 sikuri ja vastike- paahtimoa.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

  

  

  

  

  

  

  

  

  

  

     

 

 

 

  

   

 

 


Olet tässä: Etusivu/hakemistoon-Kokoelmat yms.-Nautintoaineet-Kahvi, tee yms.

>>Seuraava otsikko: Makeiset


 

Built with Enersoft SiteGenWiz Freeware Ed.